Liiga.fi logo

Liiga.fi uutiset:

Arvokisat.com logo

Arvokisat.com – Arvokisahuumaa penkkiurheilijoille:

Jääkiekko Archives - Arvokisat

Arvokisahuumaa penkkiurheilijoille!

Tietoa jääkiekosta

Jääkiekko on kontaktiurheilulaji, jota pelataan jäällä, yleensä jääkiekkokaukalossa. Jääkiekossa kaksi kuusihenkistä joukkuetta pelaa toisiaan vastaan käyttäen mailoja ja vulkanoidusta kumista valmistettua kiekkoa pyrkien tekemään maaleja vastustajan maaliin. Jääkiekko on nopeatempoinen ja fyysinen laji, jossa yhdestä joukkueesta normaalissa tilanteessa on yksi kentällinen pelaajia: yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan ketjuksi ja puolustuskaksikkoa pakkipariksi.

Jääkiekko on suosittua erityisesti Kanadassa, Keski- ja Itä-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Yhdysvaltain pohjoisosissa. Kanadan lisäksi jääkiekko on suosituin talviurheilulaji Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Tsekissä, Slovakiassa, Sveitsissä, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Lajin tunnetuin sarja on pohjoisamerikkalainen National Hockey League eli NHL. Kontinental Hockey League (KHL) on Venäjän ja Itä-Euroopan korkein sarjataso. Jääkiekon kattojärjestö on Kansainvälinen Jääkiekkoliitto (engl. International Ice Hockey Federation, IIHF), joka hallinnoi jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja, järjestää olympiajääkiekon yhdessä NHL:n kanssa ja ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia. IIHF on perustettu vuonna 1908 ja sen päämaja sijaitsee Sveitsissä.

Jääkiekko syntyi Pohjois-Amerikassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista pallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Ensimmäisiä virallisia otteluita pelasivat brittiläiset sotilaat Kingstonin ja Halifaxin kaupungeissa Kanadassa.

Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Montrealin McGill-yliopistoa, jonka opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille säännöt. Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi vuonna 2007. Alkuaikoina kentällä oli 15 tai 9 pelaajaa per joukkue. Sitten pelaajamäärä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kuuden pelaajan käyttöönottoa. Alkuaikoina jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin, eikä joukkueissa ollut lainkaan vaihtopelaajia.

Organisoidun jääkiekon synnyinpaikkana pidetään Victoria Skating Rink -luistelurataa, joka määräsi myös nykyisen jääkiekkokaukalon perusmuodon. Se rakennettiin vuonna 1862 kahden kadun väliselle maa-alueelle. Jääkentän mitat olivat 60×25 metriä, mikä on lähes sama kuin nykyisen pohjoisamerikkalaisen kaukalon mitat (61×25 metriä).

Kansainvälisen jääkiekon syntyyn ovat vaikuttaneet monet eri henkilöt. Ranskalainen Pierre Coubert tutustui 1889 Pohjois-Amerikassa moniin talviurheilulajeihin, joista jääkiekko teki häneen erityisen vaikutuksen. Luistelija George Meagher toi Kanadasta mukanaan jääkiekkovarusteita Pariisiin vuonna 1894 ja sai paikalliset luistelijat ja luistelunopettajat pelaamaan ystävyysotteluita lontoolaisia jääpalloseuroja vastaan. Skotlantilaisen The Scotsman -lehden mukaan ”hockeyta” pelattiin tuolloin Euroopassa ensimmäistä kertaa kiekko pelivälineenä, mutta jääpallosäännöillä.

Brittiläisen Ice Hockey -lehden vuoden 1932 numerossa mainitaan, että ensimmäiset oikeat jääkiekko-ottelut pelattiin 1902-1903 Kinghtsbridge Princes’ -luistelukerhossa. Lontoolaiskanadalainen joukkue koostui enimmäkseen laki- ja lääketieteen opiskelijoista. Maaliskuussa 1905 pelattiin kaksi ottelua, joita mainostettiin Belgia-Ranska -maaotteluina, mutta käytännössä ne olivat kahden seuran välisiä otteluita. Jamaikalla syntynyt Louis Magnus oli CD Paris -seuran perustajia ja yksi merkittävimmistä kansainvälisen jääkiekon kehityksen takana ennen ensimmäistä maailmansotaa toimineista henkilöistä. Magnus perusti myös IIHF:ää edeltäneen LIHG-liiton, joka hyväksyi kanadalaiset jääkiekkosäännöt ja järjesti ensimmäisen kansainvälisen turnauksen tammikuussa 1909.

Lordi Frederick Arthur Stanley oli brittiläinen poliitikko, joka näki jääkiekkoa pelattavan 1889 Montrealin talvikarnevaaleilla. Hän lahjoitti silloiselle Dominion Hockey Challenge Cupin voittajalle kiertopalkinnoksi pokaalin, joka tunnetaan nykyään nimellä Stanley Cup. Se on nykyään yksi jääkiekon arvosteuimmista palkinnoista, joka myönnetään NHL:n pudotuspelien voittajajoukkueelle. Ensimmäisenä palkinnon voitti Motreal Hockey Club vuonna 1893.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jääkiekon suosio kasvoi niin, että laji pääsi mukaan Belgian vuoden 1920 kesäolympiaisiin. Kanada voitti turnauksen ylivoimaisesti, kuten myös kolmissa seuraavissa olympialaisissa. Vasta 1936 Saksan olympialaisissa turnauksen voitti joku muu maa, kun Kanadassa kiekko-oppinsa saanut Iso-Britannian joukkue kukisti Kanadan finaalissa.

Ensimmäiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Antwerpenin olympialaisten yhteydessä vuonna 1920. Vuodesta 1972 MM-kisat on pidetty myös olympiavuosina (poikkeuksena 1980, 1984 ja 1988) ja myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua niihin.

Nykyään kisat pidetään vuosittain ja niissä on neljä tasoa: pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa 16 maajoukkuetta ja kisojen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi. Pääsarjan kaksi viimeistä joukkuetta putoavat ensimmäiseen divisioonaan. Eniten MM-voittoja ovat saavuttaneet Neuvostoliitto/Venäjä, Kanada ja Tšekkoslovakia/Tšekki. Suomi on voittanut MM-kisat kahdesti: 1995 ja 2011.

Lähteet: Wikipedia [1], [2], [3], [4].