Ruokalinkkejä

Tietoa ruoasta ja ravinnosta

Ruoka tarkoittaa ihmisen syömää ja ravinnoksi käyttämiä aineita. Ruokaa tuotetaan viljelemällä, keräilemällä, metsästämällä ja kasvattamalla karjaeläimiä. Eläimistä saatavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi liha, maito, munat ja hunaja.

Ruoan tuotanto on maailman suurin ja tuottoisin teollisuudenala. Nykyään raaka-aineita pystytään hyödyntämään hyvin tarkkaan. On laskettu, että maailmassa tuotettu ruoka riittäisi tyydyttämään koko maailman ravinnontarpeen, jos se voitaisiin jakaa tasaisesti maailman väestön kesken. Joissakin maailman osissa ravinnosta on ylituotantoa, kun toisissa ruoasta on puutetta.

Ruoan valmistusta kutsutaan ruoanlaitoksi ja sen tarkoitus on parantaa raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä. Ruoanlaitossa käytetään apuna kuumuutta. Keittäminen, paistaminen ja höyryttäminen muuttavat ruoan makua, rakennetta, ulkonäköä ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentamalla voidaan myös poistaa raaka-aineista myrkkyjä ja tehdä siitä syömäkelpoista.

Monet aikakauslehdet, ruokakaupat, elintarvikevalmistajat ja verkkoruokapalvelut julkaisevat ruoanlaiton valmistusohjeita eli reseptejä. Resepteistä koottuja kirjoja kutsutaan keittokirjoiksi.

Kulinarismilla tarkoitetaan herkuttelua ja hyvästä ruoasta nautiskelua. Gastronomia on ensiluokkaisista raaka-aineista valmistettujen ruokien tuntemusta ja niiden valmistamista.

Ravinto on ainetta, jota eliöt käyttävät energianlähteenä ja rakennusmateriaalinaan. Ravinto koostuu pääasiassa hiilihydraateista, proteiineista ja rasvasta. Lisäksi siinä tulee olla elämälle välttämättömiä kivennäisaineita ja vitamiineja. Ruoan sisältämä kuitu ei hajoa elimistössä, vaan kulkee sen läpi sellaisenaan puhdistaen suolistoa.

Ruokavalio on kaikki se, mitä ihminen käyttää ravinnokseen. Ravitsemussuositusten mukaan ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja sieniä noin 500 grammaa päivässä. Proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähteenä oivallista kalaa tulisi syödä kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa.

Suolaamattomat ja sokerittomat pähkinät, mantelit ja siemenet ovat erinomaisia tyydyttymättömän rasvan lähteitä ja niitä tulisi nauttia noin 30 grammaa päivittäin. Täysjyväviljat sisältävät vähemmän energiaa kuin valkoinen vilja. Lisäksi niisä on runsaasti kuitua ja parempi ravintoainetiheys. Vähintään puolet viljavalmisteista tulisi olla täysjyväviljaa.

Punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi käyttää enintään 500 grammaa viikossa. Kananmunia tulisi syödä 2-3 kpl viikossa. Ravinnoksi paremmin sopii vähärasvainen siipikarjan liha. Nesteen tarve tulee useimmilla tyydytetyksi janon mukaisesti juotuna.

Lähteet: Wikipedia [1], [2], Evira.