Moi - Liittymävertailun testivoittaja

Tietoa puhelimista

Puhelin on televiestintälaite, joka mahdollistaa kahden tai usemman ihmisen käydä keskustelua etäisyydestä riippumatta. Puhelin muuntaa ihmisen äänen sähköisiksi signaaleiksi, jotka soveltuvat siirrettäväksi kaapeleiden ja muiden siirtovälineiden välityksellä.

Puhelimen keksijänä pidetään skotlantilaista Alexander Graham Belliä, joka sai vuonna 1876 patentin ihmisen äänestä kopion tuottavalle laitteelleen. Laitteita kehitettiin usealla taholla samanaikaisesti ja siksi yhtä keksijää ei voida nimetä. Italialainen Antonio Meucci oli keksinyt vastaavan laitteen jo 1860, mutta hänellä ei ollut rahaa patentoida sitä.  Puhelimesta tuli nopeasti yritysten, hallinnon ja kotitalouksien yleisesti käyttämä laite ja yksi laajimmin käytetyistä pienlaitteista.

Ensimmäiset puhelut olivat kahden puhelimen välisiä. Puhelinkeskukset yhdistivät puheluja pyydetylle vastaanottajalle. 1890-luvulla puhelinkeskukset automatisoitiin mekaanisella kytkimellä, joka johti puhelimen valintakiekon käyttöönottoon.

Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi metallitehtailija Johan Nissinen vuonna 1877. Ensimmäiset puhelinyhteydet olivat kahden puhelimen välisiä ja vasta puhelinkeskusten käyttöönoton jälkeen laitteista tuli yleisöä laajemmin kiinnostavaa teknologiaa. Suomen ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881.

Ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus tuli Helsinkiin vuonna 1922. Seuraavina vuosikymmeninä paikallispuhelut automatisoitiin kaikilla paikkakunnilla ja 1970- ja 1980-luvulla Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Suomen ensimmäisen matkapuhelinverkon (ARP) avasi Posti- ja lennätinlaitos vuonna 1971. Ensimmäinen pohjoismainen NMT-verkko avattiin vuosina 1981-1982 ja se toimi uudemman GSM-verkon rinnalla aina vuoteen 2002 saakka.

Langattomia puhelimia eli matkapuhelimia käytettiin pitkään jo 1900-luvulla, erityisesti toisessa maailmansodassa. Suuren kokonsa vuoksi ne tulivat siviilikäyttöön vasta 1950-luvulla, ja kädessäpidettävät matkapuhelimet tulivat markkinoille vuonna 1973.

Matkapuhelimien toiminta perustuu radio- eli mikroaaltojen hyödyntämiseen. Matkapuhelin on mikroaaltojen välityksellä yhteydessä matkapuhelinverkon tukiasemaan, joka välittää tietoliikenteen muualle puhelinverkkoon. Toisin kuin lankapuhelin, matkapuhelin tarvitsee varastoitua sähköenergiaa toimiakseen. Tätä varten matkapuhelimissa on ladattava akku.

Puheluiden soittamisen ja vastaanottamisen lisäksi matkapuhelimien perusominaisuuksiin kuuluvat tekstiviestit, soittoäänet, valokuvien ottaminen, radion kuuntelu, sähköpostin käyttäminen ja verkkosivujen selailu. Vuonna 1993 markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet, joissa oli perinteisten toimintojen lisäksi kämmentietokoneiden ominaisuuksia. Älypuhelimille on saatavilla lukuisat määrät erilaisia sovelluksia. Ensimmäinen Euroopassa laajalle levinnyt älypuhelin oli Nokian Communicator 9000. Nokia oli myös pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja. Nykyään suurimpia valmistajia ovat Samsung ja Apple.

Teleoperaattori on yhtiö, joka hoitaa tietoliikenteen välitystä tilaajien välillä kaupallisena toimintana. Operaattori ylläpitää tietoliikenneverkkoa tai vuokraa kapasiteettia muilta toimijoilta (virtuaalioperaattori). Suomalaisia mobiiliverkko-operaattoreita ovat mm. Telia, DNA ja Elisa. Virtuaalioperaattoreista tunnetuin on vuonna 2016 aloittanut Moi Mobiili.

Lähteet: Wikipedia [1], [2], [3], [4], [5].