Soundi.fi
Suomen suurin musiikkilehti
Rumba.fi
Vältä huonoa musiikkia!
FUM.fi
Finnish Urban Media
Inferno.fi
Raskaan rockin erikoislehti
Musiikkilinkkejä
Musiikkiuutiset
Musiikkipalveluja
Kansainvälisiä musiikkisivustoja
Järjestöt ja yhdistykset
Mediasoittimet
Musiikkisovellukset
Soittaminen ja laulaminen
Musiikkipalkinnot
Nettiradiot
Suosituimmat radiokanavat
Muut radiokanavat
Musiikkilehtiä
Ulkomaisia musiikkilehtiä
Keskustelu
Musiikkikauppoja
CD- ja DVD-kauppoja
Soitinkauppoja
Fanituotekauppoja
Festivaalit
Kuuntele radiokanavia selaimessasi
Tietoa musiikista
Musiikki eli säveltaide on kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto, jolle ei ole virallista määritelmää. Periaatteessa mikä rahansa ääni voi olla musiikkia jos äänen tuottaja on tarkoittanut sen musiikiksi tai kuuntelija sen sellaiseksi mieltää.
Musiikissa on useita ulottuvuuksia, kuten ääni, rytmi, dynamiikka ja rakenne. Lisäksi siinä voi olla peräkkäisistä sävelkorkeuksista muodostuva melodia. Musiikin etenemisnopeutta kutsutaan tempoksi. Musiikki voi olla pelkin soittimin tuotettua (instrumentaali) ja soittimetonta eli pelkästään ihmisen tuottamaa laulua tai ääniä (kuoro, a cappella tai vihellys).
Musiikkia sisältävää taideteosta kutsutaan sävellykseksi tai kappaleeksi. Mikäli kappale sisältää sanoja eli lyriikkaa, sitä kutsutaan lauluksi. Musiikki on tärkeässä osassa monia yhdistelmätaiteita, kuten tanssia, teatteria ja elokuvia.
Musiikin alkuperää ei tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän luonnon äänien matkimiseen, työliikkeiden rytmiin sekä ihmisen leikkisään ja seuralliseen perusolemukseen. Musiikkia on syntynyt jokaisessa kulttuurissa, joten sen merkitystä voidaan verrata puhuttuun kieleen.
Ennen teollista vallankumousta jokaisella kulttuurilla oli omanlaisensa musiikkiperinne. Nykyisin muista kulttuureista vaikutteita imenyt länsimainen musiikki on levinnyt lähes kaikkialle. Samalla on syntynyt useita uusia musiikkityylejä. Aiemmin musiikki siirtyi opettamalla sukupolvelta toiselle, mutta 1000-luvulla keksitty nuottikirjoitus mullisti musiikin säilyttämisen. Siitä seuraava mullistus tapahtui musiikin äänittämisen keksimisen aikoihin 1800-luvun puolivälissä.
Ensimmäinen musiikkisoitin oli Thomas Alva Edisonin keksimä fonografi, joka muutti äänen värähtelyn avulla graafiseen muotoon ja kuuntelemista varten graafisesta muodosta takaisin ääneksi. Myöhemmin keksityt gramofoni ja levysoitin noudattivat samaa periaatetta. 1930-luvulla keksitty nauhuri mahdollisti useiden äänitysten yhdistämisen ja mahdollisti edullisen kotitallennuksen. Levysoittimen syrjäytti kuitenkin vasta 1980-luvulla markkinoille tullut CD-levy.
Äänentoiston ja tallennuksen kehitys muutti musiikin tallennutuksi tuotteeksi, jota levitetään eri medioiden välityksellä. Pisimpään käytössä olleet levitysmediat ovat radio ja televisio. Vinyylilevyjä ja C-kasetteja ei enää juuri valmisteta, joskin ne ovat tehneet tuloaan takaisin eräänlaisina vintage-julkaisuina. Nykyään eniten musiikkia myydään CD- ja DVD-levyillä sekä internetin kautta digitaalisessa muodossa. Uuden levitysmuodot ja kopioinnin mahdollisuus ovat vähentäneet musiikkiteollisuuden tuottavuutta ja nostanut esiin monia tekijänoikeuskysymyksiä. Musiikin tuotteistumisesta huolimatta konsertit ja keikat ovat edelleen hyvin suosittuja.
Musiikki vaikuttaa ihmisiin monin erin tavoin. Se välittää viestejä, aiheuttaa mielihyvää, tukee verbaalisia ja matemaattisia taitoja, vaikuttaa mielialaan ja vireystilaan. Sitä käytetään myös terapian ja kuntoutuksen välineenä.